Carl Nathanael af Klerckerin johtama Ruotsin sotalaitoksen kartoitusyksikkö valmisti 1700-luvun lopulla Etelä-Suomesta kartaston. Kartoitustyö oli osa Ruotsin valtakunnan puolustuksen järjestämistä jatkuvan, kasvavan Venäjän-uhan alla. Suomenlahden rannikkoalueista valmistettiin erilliskartasto, rannikkokartasto, jonka karttalehdet Kymijoesta Porkkalanniemelle esitellään julkaistuna ensimmäistä kertaa. Kuninkaallinen merikartasto osoittaa, että vallinnut käsitys Ruotsin merenmittauksen heikosta tilasta on virheellinen: kauniit, käsin piirretyt ja väritetyt kartat sisältävät suuren määrän yksityiskohtaista navigointitietoa. Kartastossa on mainittu matalikot, laivaväylät, karikot, pohjan laatu ja valtava määrä syvyyslukuja, joiden luotaaminen viiden vuoden aikajaksolla on ollut huomattava ponnistus. Työkokonaisuuden korkea laatu on hämmästyttävä; vertailu nykyisiin merikarttoihin osoittaa syvyystietojen poikkeamat etenkin matalien vesien osalta varsin pieniksi. Suomen sodan tappion myötä Suomi tuli 1809 osaksi Venäjän keisarikuntaa. Luovutetusta alueesta valmistetut kartat oli toimitettu turvaan Ruotsiin. Merikartat hautautuivat Tukholman arkistoihin. Niistä on mainintoja useissa lähteissä, mutta kun karttoja ei tiedetty olevan saatavilla, jäivät ne ilman käsittelyä. Uuteen tietoisuuteen ne tulivat vasta 2000-luvun puolella suomalaistutkijoiden muun toiminnan myötä. Mittakaavaan 1:20 000 tehdyt kartat esitetään kirjassa hieman pienennettyinä ja sivukokoon sovitettuna. Tietosisältöön tai ulkoasuun ei ole puututtu. Keskeisimmästä nimistöstä on toimitettu hakemisto. Maanmittausneuvos Erkki-Sakari Harju ja everstiluutnantti evp. Heikki Tiilikainen kertovat kirjan artikkeliosassa Ruotsin toimista ja toimijoista Suomen rannikon puolustamiseksi sekä kartoitustyöstä. Koko 290 x 280Sivuja 144Värisyys Neliväri, sidottuISBN 978-952-5671-18-6Suositushinta 59 €Kustantaja Kustannusosakeyhtiö AtlasArtSaatavissa kaikista hyvin varustetuista kirjakaupoista
