Morane-Saulnier M.S.406 oli ranskalaisen Morane-Saulnier-tehtaan valmistama toisen maailmansodan aikainen hävittäjälentokone, joka otettiin käyttöön vuonna 1938. Suomen ilmavoimien lentolaivueista Morane-kalustoa käytti kaksi laivuetta, lentolaivueet 14 ja 28. Koneen lento-ominaisuudet olivat hyvät. Vakauden suhde ohjattavuuteen oli pelkän lentämisen kannalta hyvä, mutta ammuttaessa kone oli tavattoman epävakaa lyhyen rungon liikehtiessä levottomasti tähdättäessä. Koneen kaartokyky oli hyvä, minkä ansiosta moni suomalaislentäjä säilytti henkensä tiukoissa tilanteissa. Morane-Saulnier 406:n pääaseena oli potkurinnavan läpi ampuva 20 mm Hispano-Suiza HS 404 tykki. Ase oli epäluotettava ja lakkoili usein jo parin ammutun sarjan jälkeen. 410-mallissa oli neljä 7,5 mm siipikonekivääriä, joiden läpäisykyky oli heikko. Aseistusta parannettiin Suomessa asentamalla tykin tilalle 12,7 mm. Berezin- ja Colt-konekiväärejä, joista erityisesti Berezin oli epäluotettava.Radion kuuluvuus ja toiminta oli sekin kyseenalainen. Moottori oli alitehoinen ja herkkä ylikuumenemiselle. Aseiden, moottorin ja radion ohessa koneen paineilmajärjestelmä aiheutti Ilmavoimien mekaanikoille paljon päänvaivaa.Morane-Saulnier oli suunnitteluaikanaan ajanmukainen kone, mutta jo vuonna 1939 Länsirintamalla vanhentunut. Suomessa eversti Rikhard Lorentz esitti koneen hyllyttämistä suurten tappioiden vuoksi jo syyskuussa 1942. Hyllytysesitykseen liittyvät parannusehdotukset johtivat Mörkö-Moranen kehittämiseeMörkö-MoraneMoranen varustaminen venäläisellä sotasaalismoottorilla (Klimov M-103) nousi ensimmäisen kerran esille elokuussa 1940. Pontimena oli alkuperäisen Hispano-Suiza-varamoottorien ja -varaosien puute ja Klimov M-103:n samankaltaisuus Hispano-Suizan kanssa, olihan M-103 siitä kehitetty. Toimeksianto peruttiin jo kuukauden kuluttua, kun selvisi, että Suomi sai ostaa Morane-hävittäjiä Saksan sotasaalisvarastosta.Jatkosodassa Morane osoittautui suoritusarvoiltaan ja aseistukseltaan niin riittämättömäksi, että omat tappiot ilmataisteluissa alkoivat kasvaa. Syyskuussa 1942 eversti Richard Lorenz esitti vaihtoehtoisesti koneen hyllyttämistä tai sen varustamista joko M-105 tai M-103 -moottorilla.Asennussuunnittelu aloitettiin välittömästi. Moottoriksi tuli 1 100 hevosvoiman (820 kW) Klimov M-105P ja pääaseeksi 20 mm tykki, jonka lisäksi siipiin jätettiin kaksi 7,5 mm konekivääriä. Muutoksia jouduttiin tekemään myös pakoputkistoon, ahtimeen, jäähdytysnestesäiliöön ja öljynjäähdyttimeen. Muutostyö tehtiin ilman piirustuksia ja ensimmäinen muutettu kone (MS-631) valmistui koekäyttöön jo tammikuussa 1943 ja ensilento tapahtui helmikuussa 1943. Koneessa ilmeni kuitenkin jäähdytysongelmia, jolloin koneeseen jouduttiin suunnittelemaan kokonaan uusi nestejäähdytin. Myös öljynjäähdytin jouduttiin vaihtamaan Messerschmittin jäähdyttimeen. Koelennoilla kesällä ja syksyllä 1943 Mörkö-Morane osoittautui selvästi alkuperäistä paremmaksi. Huippunopeus oli 510 km/h luokkaa ja kohoamisnopeus jopa 25 m/s.Sarjamuutosten valmistelu aloitettiin joulukuussa 1943. Saksasta ostettiin helmikuussa 1944 85 kappaletta M-105-moottoreita. Niiden lisäksi käytettiin omia sotasaalismoottoreita. Sarjaosien valmistukseen päästiin huhtikuussa 1944 ja ensimmäiset muutetut koneet luovutettiin laivuekäyttöön heinäkuussa 1944 ja viimeiset valmistuivat maaliskuussa 1945, jolloin kaikki 41 käyttökelpoista Morane-hävittäjää oli muutettu Mörkö-Moraneiksi. Morane MS 406 vs Mörkö-Morane suorituskyvyn vertailutaulukko Teho Huippunopeus merenpinnassa Huippunopeus taistelukorkeudessa Matkanopeus Nousukyky Lentomatka Lakikorkeus 860 hv 377 km/h 449 km/h (5 480 m) 300 km/h 14 m/s 840 km 8 500 metriä 1 100 hv 435 km/h 510 km/h (4 000 m) 410 km/h 17-20 m/s ei tiedossa 11 800 metriä Vaikka taistelukokemukset jäivät vähäisiksi, Mörkö-Morane kasvaneesta painosta huolimatta osoittautui esikuvaansa verrattuna ylivoimaiseksi hävittäjäksi – jatkosodan toiseksi käyttökelpoisimmaksi hävittäjäkonetyypiksi häviten vain Me 109:lle. Muutostyötä eniten haitanneet jäähdyttäjäongelmat saatiin ratkaistua vasta keväällä 1944. Muutos oli pakon sanelema mutta myös taloudellisesti perusteltu. Mörkö-Moranet palvelivat Ilmavoimissa syyskuuhun 1948 saakka.
